Qorichoota asmii irra caalaan fudhachuuf karaa hundarra gaarii ta’e afuura baafachuu (hafuura baafachuu) dha. Daa’ima tokkoof qoricha asmii isaanii karaa meeshaa afuufuu fi addaan baasu kennuunis akkuma nebulisers fayyadamuu, kunis maashiniiwwan yeroo baayyee hospitaalota ykn ambulaansii keessatti qoricha asmii geessuuf itti fayyadamanidha.

Yeroo puffer fi spacer fayyadamnu kanneen armaan gadii yaadachuun barbaachisaadha:

• Qorichi baay’een bakka barbaachisutti somba waan ga’uuf puffer fi spacer walitti fayyadamuun puffer qofa fayyadamuu caalaa gaarii dha.
  
• Lakkoofsi puff hospitaala keessatti kennamu yeroo baayyee kan mana keessatti kennamu caala.
  
• Ati fi mucaan kee qorichi akka hojjetuuf akkaataa puffer fi spacer sirnaan itti fayyadamtan beekuu qabdu. Akkaataa itti fayyadama spacer sitti agarsiifamee fi osoo si hin barbaachisin shaakaltee fi hubachuu kee mirkaneessi.
  
• Atii fi mucaan keessan akkaataa bakka addaan baasu kunuunsitan beekuu qabdu.

Addaan baastota afaan waliin, ykn haguuggii fuula daa'immanii fi daa'imman xixiqqoo wajjin fayyadamu.

Addaan baastuu fayyadamuu (Using a spacer)

1. Qajeelfama isa waliin dhufe hordofuun spacer walitti kaa’i. Ogeessi qorichaa kee yoo barbaachise kanaaf gargaaruu danda’a, akkasumas tooftaa armaan gaditti ibsameen.
   
2. Qadaaddii ittisaa meeshaa afuufuu irraa baasuu.
   
3. Meeshaan afuufu akka gaariitti raasaa hanga awwaara bahutti yeroo muraasa gadi dhiibuun prime godhaa.
   
4. Meeshaa afuuftuu jabeessitee dhuma addaan baastuu keessa galchi.
   
5. Daa'imman xixiqqoodhaaf, haguuggii fuula daa'ima keessanii irra kaa'aa, afaanii fi hidhii akka haguugu mirkaneessaa. Qilleensi akka hin seenne gogaa irratti cufiinsa gaarii argachuuf yaali.
   YOOKAAN, daa’imman umuriin isaanii guddaa ta’eef:
   Yoo daa’imni keessan haguuggii fuulaa malee spacer fayyadamuu danda’e, afaan spacer afaan isaanii keessa kaa’anii ilkaan isaanii gidduu kaa’uu qabu, sana booda funyaan isaanii naannoo afaan spacer sanaatti cufuu qabu. Hidhiiwwan isaanii qaawwi akka hin jirreef afaan guutuu akka uwwisu mirkaneessi.  
6. Mucaan keessan qajeelee akka taa’ee suuta akka hafuura baafatu gaafadhaa. Akka ol hin garagalle yookaan gadi hin fannifneef sadarkaa addaan baastuu fi meeshaa afuuftuu qabadhu.
7. Dosii qoricha sanaa gara spacer tti gadhiisuuf puffer al tokko dhiibaa. Afuuffee (puffer) irraa hin baasinaa.
8. Mucaan keessan yeroo afur akka hafuura baafachuu fi bahu hayyamaa. Kun yeroo baay’ee gara sekondii 15–20f iddoo addaan baasuu jechuudha. Haguugduu hafuuraa tokkoon tokkoon gidduutti hin baasin – sirni valve karaa lamaa kan qorichi kamiyyuu golee keessaa akka hin baane dhorku jira. Valve kun tokkoon tokkoon hafuura baafannaa wajjin sagalee cuqaasuu fiduu danda’a.

Yoo afuuffaa dabalataa barbaachise, meeshaa afuuffaa sana irra deebi’ii raasuu fi tarkaanfii 4 hanga 7 irra deebi’i. Meeshaa afuuffaa osoo inni addaan baastuu irratti maxxanee jiruu raasuu dandeessa.

Daa’imman umuriin isaanii waggaa 5 fi isaa gadi ta’e baay’een isaanii yeroo tokkotti Ventolin lama hanga ja’aa kan isaan barbaachisu yoo ta’u, daa’imman waggaa jahaa fi isaa ol ta’an baay’een isaanii yeroo tokkotti hanga Ventolin 12 fayyadamu.

Addaan baastuu kee kunuunsuu (Caring for your spacer)

Addaan baastonni torbanitti al tokko qulqullaa’uu qabu.

Addaan baastuu addaan baasuun bishaan ho’aa saamunaan mi’a dhiqannaa xiqqoo ykn saamunaa salphaa of keessaa qabu keessatti dhiqadhaa.

Addaan baastuu bishaaniin hin dhuubinaa. Saamunaa haftee fo’aa keessaa iddoo addaan baasuu irratti dhiisuun barbaachisaa dha, elektirikii istaatiksii iddoo addaan baasu keessatti xiqqeessuuf. Elektirikii istaatiksii qorichi sun somba daa’ima keessanii keessa seenuu mannaa, dallaa iddoo addaan baasuutti akka qabamu taasisa.

Iddoon addaan baasu akka gogu taasisuu. Halluu shaayii yookaan waraqaa kushiinaatiin iddoo adda baasuu hin haxaa’inaa – qilleensa gogsuu qaba. Kunis halkan tokkotti raawwatamuu danda’a.

Ispeesar walitti deebisuu.

Namni biraa spacer daa’ima keessanii akka fayyadamu hin hayyaminaa.

Yeroo addaan baastoota valvewwan baafamuu danda’an qaban (kan akka Breath-A-Tech) walitti deebistan, boolli afran valve keessa jiru pegs bakka sanaa irratti akka walsimu mirkaneessi. Valve spare mana qorichaa naannoo keessan jiru irraa bitachuu dandeessu.

Addaan baastonni waggaa waggaan bakka buufamuu qabu. Ogeessi qorichaa kee gaaffilee teeknika sirrii fi kunuunsa spacer kee ilaalchisee si gargaaruu danda’a.

Qabxiilee ijoo yaadatamuu qaban (Key points to remember)

Ati fi mucaan kee qorichi akka hojjetuuf akkamitti puffer fi addaan baaastuu sirnaan akka itti fayyadamtan beekuu qabdu.

Atii fi mucaan keessan akkaataa bakka addaan baasu kunuunsitan beekuu qabdu.  

Addaan baastonni torbanitti al tokko qulqullaa’uu qabu. Addaan baastonni dhiqamuu yookaan gogsamuu hin qaban.

Namni biraa spacer daa’ima keessanii akka fayyadamu hin hayyaminaa.

Odeeffannoo dabalataaf (For more information)

Asthma - suursagaleeWaraqaa dhugaa odeeffannoo Fayyaa Daaa’immanii: Asthma

Waraqaa dhugaa odeeffannoo Fayyaa Daaa’immanii: Asthma - suursagalee

Mana Maree Asthma Biyyaalessaa Austeralia

Asthma Australia

Odeeffannoo Hawaasa Hospitaala Daa’immanii Rooyaal, Kutaa Qoricha Dargaggootaa, fi The RCH Child Health Poll tiin kan qophaa’e. Yaada fayyadamtootaa fi kunuunsitoota RCH kennan beekamtii kenninaaf.

Hagayya 2023 keessa deebiámee ilaalame. 

Odeeffannoon kun gamaaggama idilee eegaa jira. Maaloo yeroo hunda gorsa isa dhiyoo ogeessa fayyaa galmaa’ee fi hojiirra jiru irraa barbaadaa.

Odeeffannoo Fayyaa Daa’immanii kan deeggaramuu The Royal Children’s Hospital Foundation jedhamu irraati. Arjoomuudhaaf www.rchfoundation.org.au daawwadhaa.

Ibsa

Odeeffannoon kun marii hakiima yookaan ogeessota eegumsa fayyaa keessan waliin taasifamu bakka buusuuf osoo hin taane deeggaruuf kan yaadamedha. Barreessitoonni barruulee odeeffannoo fayyaa fayyadamtootaa kanaa odeeffannoon sun sirrii, yeroo ammaa fi salphaatti hubatamuu danda’u ta’uu isaa mirkaneessuuf carraaqqii guddaa godhaniiru. Hospitaalli Daa’immanii Mootii Melboorn sirrii ta’uu dhabuu, odeeffannoo akka dogoggoraatti fudhatame, yookaan milkaa’ina sirna wal’aansaa barruulee kennaman kana keessatti bal’inaan ibsame kamiifuu itti gaafatamummaa hin fudhatu. Odeeffannoon barruulee kennaman keessatti argaman yeroo hunda kan fooyya’u waan ta’eef yeroo hunda barruulee kennaman isa dhiyoo ta’e eeruun kee mirkaneeffachuu qabda. Dirqamni si fayyadamaa, waraqaa odeeffannoo fayyaa fayyadamtootaa yeroo ammaa ta’e buufachuu kee mirkaneessuuf sirra jira.