Yoo doctara daa’ima keessan ykn dargaggeessa keessan miidhaan sammuu salphaan, kan akka raafama sammuu akka qabu adda baasee, boqonnaa fi fayyuuf yeroo isaan barbaachisa (Odeeffannoo waliigalaa waa’ee –miidhaa mataa) argachuuf waraqaa dhugaa keenya ilaalaa).
Head injury – general advice). Waraqaan dhugaa kun akkaataa daa’imni keessan miidhamuu xiqqaa mataa isaa booda gara mana barumsaa fi ispoortiitti nagaan deebisuu dandeessan irratti mari’ata.
Daa’imni keessan miidhaan mataa giddu galeessaa ykn cimaan erga irra ga’ee booda sochii idileetti deebisuuf gorsa doctoraa keessanii hordofaa.
Mallattoo fi mallattoolee raafama (concussion) (Signs and symptoms of concussion)
Mucaan keessan suuta suutaan gara mana barumsaa ykn ispoortiitti yeroo deebi’u, mallattoo fi mallattoolee raafama (concussion) armaan gadii hordofaa:
- ol deebisuu/hoqqisuu.
- dhukkubbii mataa/mata bowoo.
- akka waan burjaajii keessa jiranitti itti dhaga’ama.
- salphaatti 'miira sirrii' ykn 'miira gadi bu'uu' dhabuu.
- rakkoo madaallii ykn maraanmartoo.
- hirriba dhabuu ykn rakkoo hirribaa.
- ifa ykn sagaleedhaan jeeqamuu.
- burjaajii, rakkina xiyyeeffachuu ykn yaadachuu.
- yeroon deebii kennuu saffisa isaa hir’ise.
- salphaatti kan aaruu ykn kan gungumuu ta’a.
Kunuunsa manatti (Care at home)
Yeroon fayyuu fi mallattoon daa’imman raafama qaamaa qaban garaagarummaa qabaachuu danda’a. Daa'immaniifi dargaggoonni raafama qaamaa qaban fayyuuf hanga torban afuriitti fudhachuu danda'a, garuu raafamuun irra caalaan isaa guyyoota hedduu keessatti ofuma isaatiin ni fooyya'a. Ijoolleen sa’aatii 24 hanga 48 jalqabaa yeroo boqonnaa fira (cimaa miti) qabaachuu qabu, garuu sochii isaanii isa barame itti fufuu fi sochii qaamaa salphaa kan akka deemsaatti deebi’uu qabu. Yeroo kana keessatti ijoolleen hirriba gahaa rafuu, nyaata madaalawaa nyaachuu fi itti fayyadama iskiriinii isaanii (TV, laptop, fi smartphone) daangessuu qabu.
Miillaan deemuun ykn biskileetii dhaabbataa oofuu, akkasumas sochiiwwan biroo kan akka dubbisuu ykn yeroo iskiriinii dabarsoo (fkn, fiilmii ilaaluu; tapha ykn bilbila ismaartii fayyadamuu miti), suuta suutaan jalqabamuu kan danda’u hamma daa’imni keessan mallattoolee raafamuu salphaa qofa a yeroo gabaabaa (sa’aatii tokkoo gadi).
Erga eebbifamanii booda gara mana barumsaatti deebi'aa (Graduated return to school)
Mallattoon raafamuu daa’ima keessanii xiqqaa fi yeroodhaaf kan turu (sa’aatii tokkoo gadi) yoo ta’e, sochiiwwan dabaluu itti fufuu fi sadarkaa itti aanutti deemuu danda’a. Tokkoon tokkoon tarkaanfii gidduutti yoo xiqqaate sa’aatii 24 hayyami. Yoo sochiin sun mallattoolee yeroo muraasaaf hammachuu caalaa yoo fide gara sadarkaa duraatti deebi’i. Yoo daa’imni keessan mallattoolee raafamuu baay’ee osoo hin hammaatin sadarkaa itti aanutti ce’uu hin dandeenye gara doctoraatti geessuudha.
| Sadarkaa |
Galma/kayyoo |
|
1. Hojii guyyaa guyyaa mana keessatti
Guyyaa daa'ima keessanii sochiiwwan idilee kan akka dubbisuu ykn deemsa suuta suutaan gochuudhaan jalqabi. Yeroo tokkotti daqiiqaa shan hanga 15 jalqabi tartiibaan dabali. |
Suuta suutaan gara sochii idileetti deebi’aa. |
|
2. Sochii mana barumsaa mana keessatti
Shaakala hubannoo salphaa mana keessatti raawwadhu, kan akka hojii manaa, dubbisa mana barumsaa ykn hojiiwwan barnootaa biroo.
|
Hojii hubannoof obsa guddisuuf. |
|
3. Yeroo muraasaaf gara mana barumsaatti deebi’uu
Mana barumsichaa mariisisuun hojii koorsii fi haala mana barumsaa hojiin itti baay’atu suuta suutaan beeksisuu. Dargaggeessi kee guyyaa barnootaa gabaabaa ta’een jalqabuu ykn guyyaa guutuu boqonnaa baay’ee fudhachuu qaba ta’a. Waa’ee filannoowwan bakka boqonnaa tasgabbaa’aa yeroo laaqana ykn yeroo boqonnaa mana barumsaa keessan gaafadhaa. Qormaanni mana barumsaa yeroo biraatti darbuu qaba ta’a.
|
Sochii barnootaa dabaluuf. |
|
4. Yeroo guutuu gara mana barumsaatti deebi'uu
Sochii mana barumsaa daa’imni keessan hanga guyyaa guutuu dandamachuu danda’utti suuta suutaan babal’isaa. |
Sochii mana barumsaa idileetti deebi’ii ramaddii darbe qabadhu.
|
Erga eebbifamanii booda gara ispoortiitti deebi'aa (Graduated return to sport)
Ijoollee fi dargaggoonni hanga haala quubsaa ta’een gara mana barumsaatti deebi’anitti gara ispoortiitti deebi’uu hin qaban. Marsaa tokkoon tokkoon isaaniif yoo xiqqaate sa’aatii 24 hayyami, yoo xiqqaate ammoo miidhaan irra ga’ee torban tokko booda dargaggeessa kee gara tapha idileetti deebisuu kee dura. Sadarkaa itti aanutti kan ce’u yoo daa’imni keessan mallattoo raafamuu hin qabne ykn mallattoon sun xiqqaa fi yeroodhaaf kan turu (sa’aatii tokkoo gadi kan turu) yoo ta’e qofa. Tarkaanfiin 4-6 yeroo mallattoon dhukkubaa hir’ate qofa jalqabuu qaba. Yoo mallattoon raafamuu sadarkaa 4-6tti mul’ate, hanga mallattoon sun badutti gara tarkaanfii 3tti deebi’i, keessumaa dadhabbii duraa fi booda.
| Sadarkaa |
Galma/kayyoo |
|
1.
Sababa mallattooleetiin sochiin daangeffame
Sochiiwwan guyyaa guyyaa salphaan kan akka deemsa miilaa mallattoolee hin hammeessan.
|
Suuta suutaan gara sochii idileetti deebi’aa. |
|
2A. Sochii qaama hargaansiisaan (aerobic exercise) kan salphaa ta'e/b>
Suuta suutaan deemsa suuta jedhu, dambalii ykn biskileetii dhaabbataa ta’e itti dabali. Yeroo kanatti leenjiin mormii hin hayyamamu.
achiis:
2B. Sochii qaama hargaansiisaan (aerobic exercise) giddu galeessaa
Suuta suutaan deemsa suuta jedhu, dambalii ykn biskileetii dhaabbataa saffisa giddu galeessaa ta’e itti dabali. Yeroo kanatti leenjiin mormii hin hayyamamu. |
Dha’annaa onnee tartiibaan ol kaasuuf. |
|
3.
Leenjii ispoortii adda ta’e
Mucaan keessan sochiiwwan akka fiigichaa, shaakala ho’isuu fi dandeettii kubbaa (softball) jalqabuu danda’a. Sochiiwwan mataa tuttuqaa of keessaa qaban kamiyyuu hin hayyamamu. |
Sochii uumuuf. |
|
4.
Shaakala leenjii qunnamtii hin qabneef
Shaakala leenjii caalaatti rakkisaa fi cimaa ta’e kan akka shaakala darbiinsaa jalqabsiisuu. Mucaan keessan suuta suutaan leenjii jalqabuu dandaʼa.
|
Sochii qaamaa, qindoomina, fi yaadni fooyya’aa ni dhiyaata. |
|
5.
Shaakala qunnamtii guutuu
Erga hayyama yaalaa argattee booda hojiilee leenjii idilee irratti hirmaachuu, kan akka GP irraa.
|
Ofitti amanamummaa deebisanii dhaabuu fi dandeettii hojjettoonni leenjistootaa dandeettii hojii madaaluu. |
|
6.
Ispoortiitti deebi'uu
Mucaan keessan amma tapha idilee deebisee jalqabuuf qophaa'eera. |
Sochii ispoortii idilee keessan irra deebi'aa jalqabaa. |
Guddina daa’ima keessanii ilaalchisee yaaddoo yoo qabaattan, hakiima keessan mariisisaa.
Irra deddeebiin raafamuu hordofee, hakiimni keessan daa’imni keessan yeroodhaaf ispoortii tuttuqaa fi sochiiwwan balaa mataa isaanii irra ga’uu danda’an kamiyyuu akka irraa fagaatan gorsuu danda’a. Sababni isaas, miidhaan mataa hordofee yeroon deebii kennuu fi sababni daa’imni keessan itti kennu harkifachuu waan danda’uuf, kunis daran balaadhaaf isaan saaxiluu danda’a.
Ispoortii fi sochiiwwan balaafamaa of kessatti hammata:
- kubbaa miilaa kan tackling of keessaa qabu.
- kubbaa miilaa fi kollee (hockey).
- kubbaa kochoo fi voleeybaalii.
- farda yaabbachuu.
- mootar saayikilii ykn baaskilii BMX yaabbachuu.
- iskii, isnooboordii fi surfiin hundi isaanii ispoortii qorraa beekamaadha.
- biskileetii, iskootara, iskeetiiboordii ykn iskeetii fayyadamuu.
- tiraampooliinii irratti bashannanaa.
- muka ykn caasaa olka’aa biroo yaabbachuun bashannana beekamaadha.
Yeroo dargaggeessi kee biskileetii, iskootara ykn iskeetiiboordii yaabbatu hundatti kophee uffadhu.
Yoom doktora mariisisuu akka qabdan (When to see a doctor)
Yoo daa’imni keessan yeroo fayyaa jiru mallattoolee armaan gadii keessaa tokko yoo agarsiise kutaa hatattamaa hospitaala naannoo keessan jirutti gargaarsa fayyaa hatattamaa barbaadaa:
- amala ajaa’ibaa ykn burjaaja’aa, ykn aarii.
- paracetamol mataa dhukkubbii cimaa ykn yeroo dheeraa hin fidu.
- yeroo baay’ee ol deebisuu/hoqqisuu.
- dhiigni ykn dhangala’aan gurra ykn funyaan irraa bahu kamiyyuu.
- dhiita’uu ykn raafamuu, ykn dhiita’uu fuula, harka ykn miila.
- dammaquuf rakkachuu.
- rakkoo dammaqee turuu qabaachuu.
- sababa kamiinuu yaaddoo sitti fidaa jiru.
Mallattoon daa’ima keessanii yoo hammaate ykn mallattoon raafamuu haaraa yoo itti mul’ate hatattamaan gargaarsa ogeessa fayyaa barbaadaa.
Qabxiilee ijoo yaadatamuu qaban (Key points to remember)
- Irra caalaan raafama qaamaa guyyoota muraasa booda ofumaan ni fayya.
- Gara mana barumsaatti deebi’uu fi tarkaanfii ispoortii of eeggannoodhaan hordofaa, tokkoon tokkoon isaanii gidduutti yoo xiqqaate sa’aatii 24 hayyamaa.
- Sochiin qaamaa fi hubannoo hamma yeroo gabaabaa caalaa mallattoolee dhukkubbii salphaa hin fidnetti dabaluu danda’a.
- Gara Ispoortiitti Deebi’i tarkaanfiiwwan 4-6 jalqabuu kan qaban yoo mallattoon hundi furmaata argate qofa.
- Mucaan keessan tarkaanfii itti aanuuf qophaa’uu isaa ykn guutummaatti gara ispoortiitti deebi’uu akka danda’u mirkanaa’aa ta’uu baattanis, dooktora keessan mariisisaa.
- Mallattoon daa’ima keessanii yoo hammaate ykn mallattoo haaraa rifachuu yoo agarsiise hatattamaan yaala fayyaa barbaadaa.
- Ijoolleen baay’een isaanii erga miidhaan mataa isaanii salphaan irra ga’ee booda akka gaariitti ni fayyu. Yoo daa’imni keessan ammallee miidhaan mataa salphaa irra ga’ee torban lama booda hojii guyyaa guyyaatti deebi’uuf deeggarsa barbaada ta’e, madaallii yaalaaf ogeessa fayyaa isaaniitiin ilaalamuu qaba. Daa’imman mallattoolee itti fufanii mul’atan gara tajaajila Haaromsa Daa’immanii Victoria RCH Victorian (VPRS) ergamuu qabu. Ogeeyyiin fayyaa karaa marsariitiiisaatiin gara tajaajila VPRS dhukkubsattoota alaa naannoo keessaniitti rifaralaa gochuu ni danda’u.
- VPRS yaala alaa argachuu ilaalchisee gaaffii yoo qabaattan, 03 9345 9300 bilbiluun ykn rehab.services@rch.org.au iimeelii erguun qindeessaa yaala alaa RCH VPRS qunnamuu dandeessu.
Odeeffannoo dabalataaf (For more information)
Gaaffiiwwan beekamoo doktoronni keenya gaafataman (Common questions our doctors are asked)
Mucaan koo dafee gara ispoortii yoo deebi'e Maaltu ta'uuf deema
Mucaan keessan erga mataa isaa miidhamee booda dafee gara ispoortii yoo deebi’e, safiisni sochii isaa suuta jechuu, mul’anni naannoo isaa balaadhaaf saaxilamuu fi yeroon deebii kennuu xiqqoo harkifachuu danda’a. Kun hundi dandeettii ofirraa ittisuu fi walitti bu’iinsa ykn kubbaan rukutamuu irraa of qusachuu isaanii ni miidha. Kunis carraa miidhaan mataa isaanii kan biraa akka isaan mudatu taasisa.
Kutaa Niwuroosarjarii fi Niwuroo Saayikoloojii The Royal Children's Hospital Emergency jedhamuun kan qophaa'edha. Galtee fayyadamtootaa fi kunuunsitoota RCH beekamtii kennaaf.
Sadaasa 2023 ilaalame.
Odeeffannoon kun gamaaggamaaf darabee eegaa jira. Maaloo yeroo hunda gorsa isa dhiyoo ogeessa fayyaa galmaa’ee fi hojiirra jiru irraa gaafadhu.
Odeeffannoo Fayyaa Daa’immanii kan deeggaramuu The Royal Children’s Hospital Foundation jedhamu irraa ti. Arjoomuudhaaf, www.rchfoundation.org.au daawwadhaa.
Ibsa
Odeeffannoon kun marii hakiima yookaan ogeessota eegumsa fayyaa keessan waliin taasifamu bakka buusuuf osoo hin taane deeggaruuf kan yaadamedha. Barreessitoonni barruulee odeeffannoo fayyaa fayyadamtootaa kanaa odeeffannoon sun sirrii, yeroo ammaa fi salphaatti hubatamuu danda’u ta’uu isaa mirkaneessuuf carraaqqii guddaa godhaniiru. Hospitaalli Daa’immanii Mootii Melboorn sirrii ta’uu dhabuu, odeeffannoo akka dogoggoraatti fudhatame, yookaan milkaa’ina sirna wal’aansaa barruulee kennaman kana keessatti bal’inaan ibsame kamiifuu itti gaafatamummaa hin fudhatu. Odeeffannoon barruulee kennaman keessatti argaman yeroo hunda kan fooyya’u waan ta’eef yeroo hunda barruulee kennaman isa dhiyoo ta’e eeruun kee mirkaneeffachuu qabda. Dirqamni si fayyadamaa, waraqaa odeeffannoo fayyaa fayyadamtootaa yeroo ammaa ta’e buufachuu kee mirkaneessuuf sirra jira.