Ijoolleen yeroo baay’ee mataa isaanii irra rukutaman ykn kan rukutan si’a ta’u, miidhamni isaanii cimaa ta’uu fi dhiisuu isaa adda baasuun rakkisaa ta’uu danda’a. Mataa rukutamuun yoomiyuu akka miidhama mataatti ilaalama.

Miidhaan mataa salphaa, giddu galeessaa ykn cimaa jedhamee ramadama. Miidhaan mataa hedduun salphaa waan ta’eef, akkasumas salphaatti dhiita'uu ykn dirmammuu xiqqoo fida. Miidhaan mataa salphaan mana keessatti to’achuun ni danda’ama, garuu daa’imni keessan mallattoo kirkiruu/hoolachuu/ yoo qabaate dooktori ilaaluu qaba.

Hatattamaan ambulaansii bilbiluu qabdu yoo daa'imnii keessan:

• miidhaan mataa fiigicha saffisa guddaa ykn kufaatii bakka ol ka'aa meetira tokko caalu irraa yoo taheef, fakkeenyaaf balaa konkolaataa, balaa iskeetii saffisa guddaa qabu ykn meeshaalee dirree tapha irraa kufuu yoo tahe.
• yoo of wallaalee (gaggabe).
• yoo hollachuu, raafamuu ykn kirkiruu qabaate.
• baay’ee burjaaja’aa, yaadachuu dhabuu ykn xiqqoo dubbatuu ykn hirriba dhabuu.
• Arguu dhabuu ykn dachaa tahee itti argamuu.
• harka ykn miilli tokko ykn lamaan isaa dadhabuu ykn hadooduu/qirqiruu (tingling) itti dhagahamuu.
• mormi dhukkubuu ykn micciiramni itti dhagahamuu.
• fayyummaan itti dhagahamuu dhabuu, yeroo tokkoo haqisiisuu.
• mataa dhukkubbii cimaa ykn baayi’ee dabalaa dhufe qaba.
• boqonnaa dhabuu, jeeqamuu ykn bala'amuu.

Galmee jechootaa miidhama mataa (Glossary of head injury terms)

Raafamuu (Concussion)  – miidhaan sammuu salphaa kan akkaataa sammuu itti hojjetu jijjiirudha. Mallattoon raafamuu (Concussion) yeroo baay’ee yeroodhaaf kan mul’atu yoo ta’u, garuu mallattoolee qaamaa adda addaa (mataa dhukkubbii, lollojjii, naanna’ii, dadhabbiin, rakkoo ijaa, madaallii gaarii hin taane, sagaleedhaaf miira qabaachuu), jijjiirama miiraa (yaaddoo, aarii, gadda), jijjiirama yaada of keessatti qabachuu danda’a (joonja'uu, burjaaja’uu, yaadachuuf rakkachuu, suuta yaaduu) fi jeequmsa hirribaa. 

Of wallaaluu  – yeroo namni ija isaa banuu, dubbachuu ykn ajaja hordofuu dadhabe. Qaama isaanii alaa irraa kaka’umsa irratti hubannoo kan hin qabnee fi yeroo miidhaan irra ga’e duraa fi booda battalumatti yaadachuu dhiisuu danda’u.

Mallattoowwanii fi mallattoolee miidhamuu mataa (Signs and symptoms of head injury)

Mallattoowwan kallattiin erga mataan miidhamanii booda mudatan miidhaan sun hammam akka hamaa ta’e adda baasuuf gargaaru. Odeeffannoon armaan gadii qajeelfama dha.  

Miidhaa mataa giddu galeessaa hanga cimaa (Moderate to severe head injury)

Yoo daa’imni keessan miidhaan mataa giddu galeessaa ykn cimaa ta’e, mallattoolee kan akka armaan olitti tarreeffaman ‘mallattoo akeekkachiisaa (red flag) ’ agarsiisuu danda’a.

Miidhaa sammuu salphaa kan nama gaddisiisu (kan hin sochoone) (Mild head injury (no concussion))

Miidhaan mataa salphaan yeroo daa’imni keessan:

• mataa isaa irratti dhiita’aa qaba ture.
• amma haala damaqiinsaan isin waliin wal qunnamaa jira.
• hin haqqifne.
• mataa isaanii irratti madaa ykn mura qabaachuu danda’a.
• yoo kana hin taane waanuma jiruudha.

Yoo daa’imni keessan mallattoolee haaraa miidhamuu mataa yoo mul’ate ykn waa’ee isaanii yaaddoo qabaattan gorsa ogeessa fayyaa barbaaduu qabdu. Yoo kana hin taane, Mallattoowwanii fi mallattoolee kunuunsa mana keessatti agarsiifaman kamiyyuu daa’ima keessan hordofuu itti fufaa.

Miidhaan mataa salphaan (raafamuu danda'a) (Mild head injury (possible concussion))

Raafamni (Concussion) jechuun yeroo mucaan keessan:

• yeroo miidhaan irra gahe sadarkaa jijjiirama dammaqiinsa fiduu danda’a (fkn. of wallaaluu, burjaaja’uu ykn dagachuu) agarsiisuu danda’a.
• mallattoolee qaamaa adda addaa (mataa dhukkubbii, lollojjii, naanna’ii, dadhabbiin, rakkoo ijaa, madaallii gaarii dhabuu, sagaleedhaaf miira qabaachuu) mudachuu danda’a.
• jijjiirama miiraa (yaaddoo, aarii, gadda) mudachuu danda’a.
• jijjiirama yaada argisiisuu (joonja'uu, burjaajii, yaadachuuf rakkachuu, suuta yaaduu) fi jeequmsa hirribaa qabaachuu danda’a.
• Mallattoowwan kun yeroo baay’ee yeroodhaaf kan mul’atanidha.
  

Mucaan keessan mallattoolee raafamuu armaan olitti ibsaman keessaa tokko yoo agarsiise, yaala fayyaa argachuu qabdu.

Kunuunsa mana keessatti (Care at home)

Daa'immaniifi dargaggoonni raafama qaamaa qaban fayyuuf hanga torban afuriitti fudhachuu danda'a, garuu raafamuun irra caalaan isaa guyyoota hedduu keessatti ofuma isaatiin ni fooyya'a. Miidhaa mataa salpha booda, daa’imni keessan sa’aatii 24 hanga 48 jalqabaaf ofirraa ittisuu qaba (garuu guutummaatti miti). Yeroo kana keessatti sochii guyyaa guyyaa fi sochii qaamaa salphaa (kan akka deemsa) deebi’anii jalqabuu qabu, garuu sochii qaamaa cimaa, ispoortii tuttuqaa fi yeroo iskiriinii (kan akka televijiinii, kompiitara fi bilbila harkaa) daangessuu qabu.

Appiin HeadCheck app kan App Store fi Google Play irraa bilisaan buufachuu dandeessan yoo ta'u, mana keessatti raafamuu dandamachuuf isiin gargaaruu danda'a. HeadCheck sagantaa wal-qunnamtii yoo ta’u, gatiin isaa inni guddaan maatiin mallattoolee ijoollee isaanii guyyaa guyyaan akka hordofan kan taasisu yoo ta’u, sana booda mallattoolee fi umurii irratti hundaa’uun sochiiwwan barbaachisoo ta’an yaada kan kennu ta’uu isaati.

Mucaan keessan erga mataa isaa miidhamee booda mataa dhukkubbii qabaachuu danda’a. Dhukkubbii hir’isuuf yoo barbaachise sa’aatii jaha jahatti ibuprofen ykn aspirin osoo hin taane paracetamol kennuufiidha.

Halkan daa'ima keessan dammaqsuuf sababni hin jiru yoo doktoraan qajeelfamni kennameef malee. Yoo daa’ima keessan dammaqsuuf rakkattan, battalumatti ambulaansii bilbilaa.

Daa’imman mataa irratti miidhaan irra gahe yeroo adda addaatti mallattoon dhukkubaa mul’achuu danda’a. Mallattoowwan tokko tokko, (kanneen akka dadhabbii, rakkoo hirribaa, fi jijjiirama miiraa dabalatee) miidhaan jalqabaa booda battalumatti mul’achuu dhiisuu danda’u, garuu guyyoota muraasa keessatti mul’achuu danda’u.

Mucaan keessan mallattoolee armaan gadii "mallattoo akeekkachiisaa (red flag)" keessaa tokko yoo agarsiise, battalumatti gara doktora ykn kutaa balaa tasaa hospitaalaa dhiyoo jirutti geessudha:

• mallattoolee mataa dhukkubbii dabaluu (cimaa, itti fufiinsa qabu, paracetamoliin kan hin salphanne), yaada namaa jeequu (amala hin baramne ykn burjaaja’aa), aaruu ykn garaa kaasaa.
• garmalee hirriba dhabuu ykn dammaquun rakkachuu.
• dhiigni ykn dhangala’aan gurra ykn funyaan irraa bahu kamiyyuu.
• kirkiruu/holachisuu/hurgufamuu/raafamuu.
• sirriitti ilaaluu dadhabuu ykn dachaa ta’e.
• qindoomina gaarii hin qabne ykn dhibaa'aa.
• dadhabbiin harkaa ykn miila haaraa kamiyyuu, akkasumas dadhabina jiru kamiyyuu kan hammaatu ykn hin fooyya’in.
• yeroo nyaattan ykn dhugdan liqimsuu ykn qufa'uu irratti rakkoon isin mudachuu danda'a.
• sagaleedhaaf miira qabaachuu.
• dubbii dhokate ykn ifa hin taane.

Yoo daa’imni keessan mataa isaa irratti miidhame ta’e, suuta suutaan gara mana barumsaa fi ispoortiitti deebi’uu qaba. Doktarri kee akkaataa miidhaa mataa giddu galeessaa hanga cimaa ta’e itti of yaaltu si gorsa. Odeeffannoo sochiiwwan idilee daa’ima keessanii erga miidhaan mataa xiqqaa irra ga’ee booda deebi’anii jalqabuuf waraqaa dhugaa keenya ilaalaa.  Head injury – return to school and sport.

Dadhabbii garmalee (Excessive fatigue) 

Dadhabbiin dhimma idilee miidhaan mataa hordofee uumamuu danda’uudha. Daa’imni tokko dadhabbiin ‘garmalee’ yeroo qabaatu, sammuun isaa hojiiwwan kanaan dura salphaa turan, kan akka hojii mana barumsaa, hojii guyyaa guyyaa, TV ilaaluu, tapha kompiitaraa taphachuu ykn marii dheeraa gochuu irratti cimee hojjechuu akka qabu agarsiisa.

Mucaan keessan erga raafamuu booda mallattoolee armaan gadii tokko tokko ykn hunda isaanii mudachuu danda’a, yeroo baay’ee immoo kunniin suuta suutaan hir’atanii torban afuriin booda ni furamu:

• dhukkubbii mataa.
• ijji sirriitti ilaaluu dadhabuu.
• naanna’uu, madaallii gaarii dhabuun, sagalee fi ifaaf miira qabaachuun hundi mallattoolee dhukkubichaati.
• gaaffii ykn kallattii yaaduu, hubachuu fi deebii kennuu irratti suuta jechuu.
• xiyyeeffannaa irratti rakkachuu.
• rakkina yaadachuu irratti mul’atu.
• jechoota sirrii dubbadhu baasuuf rakkachaa jira.
• yeroo idilee caalaa gaaffii kan gaafatu ta’uu fi haala salphaatti mufachuu.
• caalaatti sodaa fi yaaddoo qabaachuu.
• amalli hirribaa jijjiirameera.
• miira namaa jijjiiruu fi aarii qabaachuu.

Gahumsi qaamaa ykn hubannoo ykn amala daa’ima keessanii kan idilee irraa haalaan yoo fagaate ykn yoo hammaate gara doktora ykn kutaa balaa tasaa hospitaala dhiyoo jirutti geessuu.

Mallattoon dhukkubaa osoo jiruu, ijoolleen yeroon boqonnaa fira (jabaa osoo hin taane) kennamuu qaba, garuu hojii guyyaa guyyaa isaanii itti fufanii sochii qaamaa salphaa kan akka deemsaatti deebi’uu qabu. Ijoolleen hirriba gahaa rafuu, nyaata soorataa nyaachuu fi yeroo TV ilaaluu ykn meeshaalee elektirooniksii moobaayilaa fayyadamuu irratti dabarsan daangessuu qabu. Mucaan keessan suuta suutaan gara dubbisuu fi sochiiwwan biroo yeroo xiyyeeffannaa guddaa ykn yaaduu barbaadanitti akka deebi’u hayyamaa.

Qabxiilee ijoo yaadatamuu qaban (Key points to remember)

• Miidhaan mataa salphaa, giddu galeessa ykn cimaa ta’uu danda’a.
• Yoo daa’imni keessan miidhaan mataa isaa saffisa guddaa ykn dheerina guddaa kan of keessaa qabu yoo ta’e, ykn erga mataa rukutanii booda of wallaalanii ykn al tokkoo ol yoo garaa afuufe/kaase ambulaansiiti bilbilaa.
• Mucaan keessan torbanitti erga mataa isaa miidhamee booda mallattoolee adda addaa hedduu qabaachuu danda’a. Mucaan keessan mallattoolee akeekkachiisaa armaan olitti ibsaman keessaa tokko yoo qabaate, hatattamaan yaala fayyaa argachuu qaba.
• Daa’imman raafamuu (concussion) qaamaa qaban sa’aatii 24-48 jalqabaa yeroo boqonnaa fira (cimaa miti) qabaachuu qabu. Mucaan keessan hirriba gahaa rafuu qaba, yeroo iskiriinii daangessuu qaba, akkasumas sochiiwwan guyyaa guyyaa kan akka dubbisuu fi deemsa itti fufuu qaba, sochiiwwan kana tartiibaan dabaluu qaba hanga bu’aan isaa mallattoolee salphaa (sa’aatii tokkoo gadi) salphaatti hammachuu qofaatti.
• Ijoolleen baay’een isaanii erga miidhaan mataa isaanii salphaan irra ga’ee booda akka gaariitti ni fayyu. Yoo daa’imni keessan ammallee miidhaan mataa salphaa irra ga’ee torban lama booda hojii guyyaa guyyaatti deebi’uuf deeggarsa barbaada ta’e, madaallii yaalaaf ogeessa fayyaa isaaniitiin ilaalamuu qaba. Daa’imman mallattoolee torban afur ol turanii qaban gara Tajaajila Haaromsa Daa’immanii RCH Victoria (VPRS) tti ergamuu danda’u. Daa’imman mallattoolee torban afur ol turanii qaban gara Tajaajila Haaromsa Daa’immanii RCH Victoria (VPRS) tti ergamuu danda’u. GPs can make referrals to your local outpatient VPRS services via its website.
• VPRS yaala alaa argachuu ilaalchisee gaaffii yoo qabaattan, 03 9345 9300 bilbiluun ykn rehab.services@rch.org.au iimeelii erguun qindeessaa yaala alaa RCH VPRS qunnamuu dandeessu.

Kutaa Niwuroosarjarii fi Niwuroo Saayikoloojii The Royal Children's Hospital Emergency jedhamuun kan qophaa'edha. Galtee fayyadamtootaa fi kunuunsitoota RCH beekamtii kennaaf.

Onkololeessa  2023 keessa kan fooyya'e dha

Maaloo yeroo hunda gorsa isa dhiyoo ogeessa fayyaa galmaa’ee fi hojiirra jiru irraa gaafadhu

Odeeffannoo Fayyaa Daa’immanii kan deeggaramuu The Royal Children’s Hospital Foundation jedhamu irraa ti. Arjoomuuf, www.rchfoundation.org.au daawwadhaa.

Ibsa

Odeeffannoon kun marii hakiima yookaan ogeessota eegumsa fayyaa keessan waliin taasifamu bakka buusuuf osoo hin taane deeggaruuf kan yaadamedha. Barreessitoonni barruulee odeeffannoo fayyaa fayyadamtootaa kanaa odeeffannoon sun sirrii, yeroo ammaa fi salphaatti hubatamuu danda’u ta’uu isaa mirkaneessuuf carraaqqii guddaa godhaniiru. Hospitaalli Daa’immanii Mootii Melboorn sirrii ta’uu dhabuu, odeeffannoo akka dogoggoraatti fudhatame, yookaan milkaa’ina sirna wal’aansaa barruulee kennaman kana keessatti bal’inaan ibsame kamiifuu itti gaafatamummaa hin fudhatu. Odeeffannoon barruulee kennaman keessatti argaman yeroo hunda kan fooyya’u waan ta’eef yeroo hunda barruulee kennaman isa dhiyoo ta’e eeruun kee mirkaneeffachuu qabda. Dirqamni si fayyadamaa, waraqaa odeeffannoo fayyaa fayyadamtootaa yeroo ammaa ta’e buufachuu kee mirkaneessuuf sirra jira.