Ijoolleen xixiqqoo miira adda addaa kan isaan mudatu yoo ta’u, karaa adda addaa hedduudhaan of ibsu. Daa’immanii fi ijoolleen xixiqqoo dandeettii hawaasummaa fi miiraa isaanii guddachaa osoo jiruu aarii qabaachuu fi dhaggeeffachuu dhiisuun waanuma jirudha.

Atii fi kunuunsitoonni biroo daa’imni keessaniif deebii kennuu fi deeggaruun barbaachisaa dha, yeroo isaan miira ofii isaanii guddifachaa fi bulchuu baratan. Mucaa keessan qajeelchuu fi amala gaarii jajjabeessuun, karaalee amala sirrii ta’e akka baratan isaan gargaara.

Mallattoolee amala rakkisaa (Signs and symptoms of challenging behaviour)

Maatiin adda addaa maaltu fudhatama akka qabuu fi maaltu akka amala rakkisaatti ilaalamu irratti ejjennoo adda addaa ni qabaatu. Amaloonni maatiin yeroo baay’ee qormaata ta’an tokko tokko:

• mormuu (fkn gaaffilee kee hordofuu diduu)
• jeequu (fkn nyaata tokko tokko nyaachuu diduu yookaan uffata murtaa’e uffachuu)
• namoota biroo miidhuu (fkn. ciniinuu, rukutuu)
• garmalee aarii yeroo daa’imni karaa ofii hin arganne
• dallansuuwwan (guyyaatti al tokko giddu galeessaan waggaa 2ffaa jireenyaa keessatti olka’iinsa guddaa qaba)

Amala rakkisaa maaltu fida? (What causes challenging behaviour?)

Amalli rakkisaan yeroo tokko tokko sababa daa’imni keessan ammallee ogummaa hawaasummaa fi miiraa akka ati barbaaddutti amala qabaachuuf isaan barbaachisu barachuu isaati. Yeroo baayyee daa’imni tokko amala badaa yeroo agarsiisu, deebii yaaddoo, aarii ykn humna ol ta’e itti dhaga’amuu fi miira guddaa adeemsisuuf rakkachaa jiruuti.

Ijoolleen tasgabbiin akka itti dhaga’amuu fi miiraan akka guddatan xiyyeeffannoo gaarii warra isaanii fi kunuunsitoota isaanii irraa argachuun fayyadamoo ta’u. Ijoolleen xiyyeeffannoo fi deebii ga’eessota irraa argachuuf yaaluun amala qormaataa agarsiisuu danda’u – daa’imman tokko tokkoof, xiyyeeffannaan hamaa illee xiyyeeffannoo tasumaa dhabuu caalaa filatamaadha.

Ijoolleen xixiqqoonis salphaatti yaadni isaanii kan hihhiramuu fi yaadannoo gabaabaa kan qaban yoo ta’u, kanaafis yeroo tokko tokko waan ati isaan gaafattu hin hojjenne ykn waanuma tokko irra deddeebi’anii kan hin hojjenne ta’uu danda’a.

Dandeettii daa’imni keessan deebii, miira ykn amala isaa to’achuu irratti dhiibbaa uumuu danda’an kanneen biroo hedduun jiru, isaanis:

• kan itti hin tolle tahuu
• hirriba gahaa dhabuu yookaan dadhabuu
• yeroo dheeraaf iskiriinii ilaalaa turuu
• nyaata badaa yookaan beela’uu
• jijjiirama haala maatii yookaan hojii idilee.

Yeroo tokko tokko, amala qormaataa itti fufee jiru dhimmoota fayyaa biroo ykn rakkoo guddinaa, hawaasummaa yookaan miiraa bu’uuraa agarsiisuu danda’a. Akkasumas haala ykn naannoo daa’ima tokkoo fi akkamitti dhiibbaa isaan geessisuu akka danda’u ilaaluun barbaachisaadha. Yoo waa’ee daa’ima keessanii isin yaaddesse, GP keessan ilaalaa.

Akka qaama guddina fayya qabeessaatti, daa’imman xixiqqoo suuta suutaan haalawwan adda addaa irratti akkamitti deebii akka kennan to’achuu ni baratu. Mucaan keessan akkuma umuriin isaa dabalaa deemuun waa’ee amalli fudhatama qabu maal akka ta’e caalaatti hubachuu danda’a fi amala isaanii caalaatti to’achuu ni danda’a.

Amaloota qormaata ta’an akkamitti akka ilaalan (How to deal with challenging behaviours)

Mucaan keessan amala akkamii akka isaan irraa eegamu akka beekuuf seeraa fi daangaa ifa ta’e kaa’uun barbaachisaa dha. Qajeelfama kee salphaa fi gabaabaa ta’i (fkn. rukutuu hin qabu. Rukutuun ni miidha”), akkasumas mucaan keessan wanta ati itti himte akka hubatu mirkaneessi. Akkasumas waa’ee amala arguu barbaaddu (fkn “obboleessa kee wajjin lallaafaa ta’i”) qajeelfama gabaabaa fi salphaa kennuunis barbaachisaa dha.

Amaloota qormaataa abdii kutachiisuuf filannoowwan hedduun jiru, kanneen akka:

• Tuffachuu – amala xixiqqaa xiyyeeffannoo barbaaduuf, amala sana tuffachuun gaariidha (fkn. daa’ima keessan irraa garagaluu fi yeroo isaan gochuu dhiisan qofa deebii kennuu). Yeroo hunda amala gadheedhaaf deebii kennuunis, kun karaa gaarii xiyyeeffannaa kee itti argattu ta’uu isaa daa’ima tokko barsiisuu danda’a.
• Yaada namaa kan jeequ – ijoolleen xixiqqoo yoo filannoo hawwataa ta’e kennameef amala badaa sana dhaabuu danda’u.
• Gara laafina jajjabeessuu – amala daa’ima keessanii akkamitti nama biraa akka itti dhaga’amu akeekaa (fkn. gadda, miidhamuu) fi yoo namni tokko akkasuma isaanitti godhe maaltu akka itti dhaga’amu daa’ima keessan gaafadhaa.

Amala badaa itti fufee jiruu fi hamaa ta’e wajjin wal’aansoo qabuun baay’ee dhiphisuu danda’a. Mala gaarii fayyadamuudhaan amala daa’ima keessanii qajeelchuun gaariidha.

Waan tolutti jabeessuu (Positive reinforcement)

Amala daa’ima keessanii geggeessuuf mala gaariin amaloota gaarii yeroo baay’ee adda baasuu fi badhaasuu fi amala gadhee amala daa’ima keessanii irratti xiyyeeffachuu, amala gadhee irratti xiyyeeffachuu caalaa.

• Amaloonni gaariin osoo hamaa hin ta’iin dura cimsi (fkn “Obboleessa kee wajjin suuta taphachuu irratti hojii guddaa hojjechaa jirta jedheen yaada”). Kunis hanga garmalee gara jabeeyyii ta’anii fi amala gadhee irratti xiyyeeffachuu qaban eeguu mannaa, amala gaarii isaaniif xiyyeeffannoo kennuudhaan daa’imni keessan jajjabeessa. Amaloota akkamii dhuguma jaallattu fi jajjabeessuu akka barbaaddu addatti ta’uu kee mirkaneessi.
• Sirna amala gaarii mana keessan keessatti hojiirra oolchuuf yaadaa. Chaartiin badhaasa daa’imman xixiqqoodhaaf daa’imni keessan amala gaarii akka dabalu kakaasuu danda’a. Tooftaan kun yeroo daa’imni keessan amala gaarii qabu irratti akka xiyyeeffattan isin gargaaruu danda’a.
• Mucaa keessaniif fakkeenya ta’aa. Ijoolleen namoota kaan ilaaluu irraa ragaalee akkaataa itti amala qabaatan ni fudhatu. Haala amala daa’ima keessanii keessatti akka calaqqisu arguu barbaadduun socho’uu fi haasa’uun barbaachisaa dha – daa’imni keessan akka isinitti iyyu dhorkuu yoo barbaaddan, yeroo mufachaa jirtan callisaa fi tasgabbii eeguuf yaaluun barbaachisaa dha.

Bu’aalee amala badaa (Consequences for negative behaviour)

Yoo daa’imni keessan seera cabsaa jiraate, waan hin taane hojjechaa akka jiru itti himaa, yoo barbaachisaa ta’e immoo amala sana sirreessuuf carraa lammaffaa isaaniif kenni.

Amalli hamaan sun yoo itti fufe, bu’aan loojikii, umurii wajjin walsimu kan ati fedhii fi dandeettii qabdu jiraachuu qaba (fkn “Yoo hiriyyaa kee irraa butachuu hin dhiifne, kana booda konkolaattota waliin taphachuu hin dandeessu” ). Bu’aan battalaa bu’aa harkifate caalaa haqa qabeessaa fi bu’a qabeessa dha.

Yeroon addaan cituun bu’aa battalaa fiduuf karaa barame yoo ta’u, akka gaariitti hojjechuuf garuu haala sirrii ta’een itti fayyadamuu qaba. Amaloota tuffatamuu danda’an (fkn. nyaakkisuu, dhaadachuu) caalaa amala qormaata caalu (fkn. itti yaadanii namoota biroo miidhuu, amala balaafamaa ykn itti yaadanii waantota cabsuu) ta’ee yeroo boqonnaa eeguu.

Yeroon bahuun daa’ima akka rakkatu gochuuf itti fayyadamuu hin qabu (fkn yeroo dheeraaf adda baasuu), garuu daa’ima keessan daqiiqaa muraasaaf haala sana keessaa baasuu fi carraa tasgabbaa’uu fi amala isaanii jijjiiruuf kennuu ni danda’ama.

Walumaagalatti, daa’imni keessan waggaa umurii isaa hundaaf yoo baay’ate daqiiqaa tokkoof yeroo boqonnaa keessa akka turu, akkasumas yeroo yeroon isaa ga’u, ammallee tasgabbaa’uu baatus ykn callisaa. Mucaa keessan yeroo dheeraaf yeroo dheeraa ykn adda baafamee dhiisuun caalaatti dhiphina akka ta’u gochuu hin oolu. Yoo daa’imni keessan yaada yeroo ba’uu jedhu baay’ee dhiphate, ykn daa’imni keessan kanaan dura muuxannoowwan dhiphina qaban yoo mudatee fi yeroon ba’uu waan hammeessuu danda’a jettanii yaaddan, kana booda kun tooftaa daa’ima keessaniif sirrii ta’uu dhiisuu danda’a. Yaadadhu, ati mucaa kee caalaatti beekta, kanaaf haala kana keessatti gargaarsa argachuuf ogeessa fayyaa kee ilaaluu jaallachuu dandeessa.

Yeroon seenuun ijoollee xixiqqoo yaada yeroo ba’uu hubachuu dhiisuu danda’aniif caalaatti gargaara: kun yeroo isaan tasgabbaa’uuf rakkachaa jiranitti isaanitti dhihoo taatee jajjabina kennitu (callistee isaan waliin taa’uu, hammachuu ykn qabachuu) dha.

Akkaataa bu’aa irratti itti fayyadamtan waliin walsimu ta’aa, daa’imni keessan maaltu isaan irraa akka eegamu hubachuuf carraa guddaa qaba.

Adabni badaan taʼe miidhaa geessisuu dandaʼa (Negative discipline can be harmful)

Adabbii qaamaa (Physical discipline)

Adabbiin qaamaa jechuun waanuma daa’ima tokko amala isaaf deebii kennuudhaan dhukkubbii qaamaa ykn miira namaa akka hin tolle fiduuf godhamudha. Adabbiin qaamaa kabaluu, rukutuu, reebuu, kabaluu, qimmiiduu yookaan harkisuu kan of keessatti hammate yoo ta’u, akka tooftaa amala qormaataa bulchuuf itti fayyadamuu hin qabu.

Qorannoon hedduun akka agarsiisanitti, adabni qaamaa daa’ima tokko irratti dhiibbaa hamaa yeroo dheeraa fiduu akka danda’u, kanneen keessaa:

• Gajahumsa fi amala farra hawaasummaa dabaluu
• jeequmsi OK akka ta’e ijoollee barsiisuu
• Gadi-aantummaa itti dhagahamuu
• rakkoo fayyaa sammuu
• hariiroon daa’imaa fi warra gidduu jiru gaarii hin taane

Maatii keessan keessatti jeequmsi ykn weerarri yoo jiraate, nageenyi akka hin qabne yoo isinitti dhaga’ame, ykn isin ykn daa’imni keessan balaa miidhaa hatattamaa yoo qabaatan, tajaajila balaa tasaa 000 irratti qunnamaa.

Itti wacuu yookaan yellaasisuu (Shouting or shaming)

Iyyaan yookaan wacaan yeroo warri mufatan deebii hubatamaa taʼuu dandaʼa; haa ta’u malee, qorannoon akka agarsiisutti, ijoolleetti irra deddeebi’anii iyyuun, adabuu qaamaa wajjin wal fakkaatuun miidhaa geessisuu danda’a.

Itti iyyamuu – keessumaa nama isaan caalaa baay’ee guddaa ta’een – daa’ima tokkoof baay’ee dhiphisa. Iyyaan amala daa’immanii hin fooyyessuu, gara fuulduraattis rakkoo amala dabalataa (fkn hammaannaa dabaluu) fi dhimma fayyaa sammuu (fkn yaaddoo, dhiphina sammuu) fiduu danda’a.

Daa’imman gocha isaaniif salphisuun, xiqqeessuu fi tuffatuun ykn qaanessuun fayyaa sammuu yeroo dheeraa isaanii irrattis miidhaa guddaa qaba, akkasumas amala isaanii fooyyessuuf karaa bu’a qabeessa miti.

Adda baafamuu akka adabbii (Isolation as punishment)

Yeroo dheeraaf ibsa ykn deeggarsa miiraa malee adda baafamanii turuun ijoollee xixiqqoo irratti miidhaa geessisuu danda’a. Kophaa bahuun (keessumaa yeroo isaan mufatan) akka diduutti fudhatamuu danda’a, kunis mucaa keessaniif dhiphinaafi burjaajii fiduu danda’a. Yeroo tokko tokko daa’ima keessan haala qormaataa irraa fageessuun haala callisaa jijjiiruun bu’a qabeessa ta’uu danda’a, garuu yeroo umurii waggaatti daqiiqaa tokko jedhamee gorfame caalaa yeroo dheeraaf isaan fageessuun faayidaa hin qabu.

Yoom akka doktora argan (When to see a doctor)

Yeroo tokko tokko, amala qormaataa cimaa fi itti fufiinsa qabu mallattoo haala guddinaa ykn yaaddoo fayyaa sammuu cimaa ta’uu danda’a. Amalli daa’ima keessanii akkaataa jireenya itti dandamatan irratti dhiibbaa kan geessisu yoo ta’e gargaarsaa fi madaallii dabalataa argachuuf ogeessa fayyaa keessan ilaaluu qabdu.

Rakkoon amala jireenya maatii irratti dhiibbaa hamaa itti fufiinsa qabu fiduu danda’a. Yoo amala daa’ima keessanii to’achuu ykn dandamachuu irratti rakkoon isin mudate, GP waliin haasa’uu dandeessu, innis gara ogeessa amala daa’immanii si erguu danda’a.

Yeroo mucaan keessan rakkoo amala qabu miira ofii keessanii to’achuun baay’ee rakkisaa ta’uu danda’a. Ofii kee kunuunsuu fi yoo si barbaachise deeggarsa barbaaduun barbaachisaa dha. Odeeffannoo waa’ee deeggarsa warraa asii argachuu dandeessu: https://raisingchildren.net.au/grown-ups/services-support

Qabxiilee ijoo yaadatamuu qaban (Key points to remember)

• Daa’immanii fi ijoolleen xixiqqoo dandeettii hawaasummaa fi miiraa isaanii guddachaa osoo jiruu aarii qabaachuu fi dhaggeeffachuu dhiisuun waanuma jirudha.
• Tuffachuu, yaada namaa jeequu fi gara laafina jajjabeessuun amala gadhee abdii kutachiisuuf gargaaruu danda’a.
• Cimsa gaarii fi amala gaarii daa’ima keessanii irratti xiyyeeffachuun amala daa’ima keessanii qajeelchuuf karaa hunda caaludha.
• Seera kaa’uu fi bu’aa umurii wajjin walsimuun walsimuun barbaachisaa dha.
• Mucaa keessan naamusa qaamaatiin (fkn, rukutuu), iyyiin ykn adda baafamuun adabuun miidhaa fi amala qormaataa bulchuuf itti fayyadamuu hin qabu.

Odeeffannoo Hawaasa Hospitaala Daa’immanii Rooyaal, Kutaa Qoricha Dargaggootaa, fi The RCH Child Health Poll tiin kan qophaa’e. Yaada fayyadamtootaa fi kunuunsitoota RCH kennan beekamtii kenninaaf.

Jalqaba Onkoloolessa 2023 maxxanfame. 

Odeeffannoon kun gamaaggama idilee eegaa jira. Maaloo yeroo hunda gorsa isa dhiyoo ogeessa fayyaa galmaa’ee fi hojiirra jiru irraa barbaadaa.

Odeeffannoo Fayyaa Daa’immanii kan deeggaramuu The Royal Children’s Hospital Foundation jedhamu irraati. Arjoomuudhaaf www.rchfoundation.org.au daawwadhaa.

Ibsa

Odeeffannoon kun marii hakiima yookaan ogeessota eegumsa fayyaa keessan waliin taasifamu bakka buusuuf osoo hin taane deeggaruuf kan yaadamedha. Barreessitoonni barruulee odeeffannoo fayyaa fayyadamtootaa kanaa odeeffannoon sun sirrii, yeroo ammaa fi salphaatti hubatamuu danda’u ta’uu isaa mirkaneessuuf carraaqqii guddaa godhaniiru. Hospitaalli Daa’immanii Mootii Melboorn sirrii ta’uu dhabuu, odeeffannoo akka dogoggoraatti fudhatame, yookaan milkaa’ina sirna wal’aansaa barruulee kennaman kana keessatti bal’inaan ibsame kamiifuu itti gaafatamummaa hin fudhatu. Odeeffannoon barruulee kennaman keessatti argaman yeroo hunda kan fooyya’u waan ta’eef yeroo hunda barruulee kennaman isa dhiyoo ta’e eeruun kee mirkaneeffachuu qabda. Dirqamni si fayyadamaa, waraqaa odeeffannoo fayyaa fayyadamtootaa yeroo ammaa ta’e buufachuu kee mirkaneessuuf sirra jira.